Paineen alla – Viron postihistoriaa 1939-1944

Edellä mainittu ajanjakso oli Viron kansalle dramaattista aikaa. Virolaisia menehtyi yli 35000 ja maa siirtyi kahden sukupolven mittaiseen pysähtyneisyyden aikaan.

Postihistoriallisesta näkökulmasta katsottuna ajanjaksoa voidaan pitää yhtenä vetovoimaisimmista Viron postihistorian kentässä.

Syyskuun 28 päivänä 1939 allekirjoitetun sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai perustaa Viron alueelle sotilastukikohtia, jollaisia se sittemmin tarjosi Suomellekin. Postihistoriallisessa mielessä ajanjakso poikkeaa edeltävästä vain siinä, että käyttöön tuli tiukahko sensuuri 17.10.1939 alkaen. Esimerkiksi Suomeen menevät kirjeet pidätettiin 18.10.1939, myöhemmin niiden kulku sensuroimisen jälkeen kuitenkin sallittiin (kuva1). Nostoväen sotilasposti kulki Viron alueella omia reittejään.

Kuva 1: Viron posti oli Suomen talvisodan aikana muodollisesti itsenäinen. Sodan jatkuessa posti kulki Suomeen alkuhankaluuksien jälkeen. (Tukikohta – aika 28.09.1939 – 20.09.1940)

Neuvostotasavalta perustettiin lähinnä neuvostojoukkojen ja tukikohtatyöläisten provosoimana 21.07.1940. Postihistoriallisesti eroa ei huomaa muuta kuin rauhankyyhkymerkkien ilmestymisestä 30.07. postimerkin 100 – vuotisjuhlan nimissä.

Viron valtiomahti luovutettiin 06.08. SNTL: lle ja posti lakkautettiin 09.09.1940, joskin joidenkin postimerkkien kelpoisuus oli voimassa aluksi vuoden loppuun ja sitten pitempäänkin.

SNTL: n postimaksut tulivat voimaan 06.12. 1940 ja sen postimerkit tulivat käypäisiksi. Yksi Viron kruunu vastasi 1,25 ruplaa. Muutamia Viron postimerkkejä sai käyttää muiden puutteessa pitkään vuoden 1941 puolelle. Tällä jaksolla oli käytössä myös kaksi frankkeerauskonetta, mutta pakettipostikohteita en ole tavannut (kuva 2).

Kuva 2: Viron postimerkkejä voitiin käyttää SNTL:n merkkien rinnalla 06.08.1940 jälkeenkin.

Saksa valtasi alueen heinäkuussa 1941, jolloin maassa ilmestyi useita paikallisia postimerkkianteja, joista vain Pärnun I, Tarton ja jälleenrakennussarjaa pidän täysin kokoelmakelpoisina. Asiasta ollaan varsin montaa mieltä. Myös Saksan Hindenburg- ja Hitler merkit olivat käypiä. Postimaksut määriteltiin ajalla 07.08. ? 30.11.1941 edelleen kopeekoissa, 01.12.1941 alkaen Pfenningeissä, 100 kop = 10 Pfg. Postin hoito kuului periaatteessa Viron postille (kuva3).

Kuva 3 Tartun ja jälleenrakennussarjan merkit käypiä koko maassa.

Edellisen jakson jälkeen, siis 01.12.1941 alkaen posti oli osa Saksan postilaitosta ja maksut pfenningeissä. Tuona aikana esimerkiksi Suomen postiliikenteessä oli runsaasti rajoituksia, vaikka olimme Saksan liittolaisia. Kenttäposti maiden välillä kulki, voisi sanoa normaaalisti. Sensuuri tietysti toimi kaikkialla sotaolosuhteista johtuen. Saksan miehitysaikana esimerkiksi frankkeerauskoneita ei näytä käytetyn lainkaan, mutta pakettipostikohteita on saatavilla toisin kuin neuvostoajalta.

Miehitysaikaisen normaalin postin rinnalla toimi Saksan virkaposti Ostlannin alueella. Sen kautta kulkeneiden lähetysten merkinnöistä olivat eri ohjeet (kuva 4).

Kuva 4: Saksan virkapostille (Deutche Dienstpost) jätetty kirjelähetys on merkitty sinisellä ristillä ja tekstillä”Durch Deutsche Dienstpost”

Syyskuussa 1944 tulivat neuvostojoukot takaisin ja posti joutui heidän käsiinsä. Saksalaiset luopuivat vallasta 17.09.1944, jolloin periaatteessa tuli voimaan Viron tasavalta uudelleen niille alueille, jotka eivät olleet Neuvostoliiton hallussa. Tallinnan neuvostoposti lenee avattu 24. 09. 1944. Viimeiset Saksan tai Viron hallinnassa olleet alueet luovutettiin sotatoimien edetessä Neuvostoliitolle (kuva 5).

Kuva 5: Venäläisten saapuessa maahan asetettiin heti käyttöön SNTL:n postimerkit ja leimojakin alettiin uusia.

Kaarlo Hirvikoski