Paikallispostihistoriallisen kokoelman kehittäminen

Yhdistyksen hallitus päättänyt, että ryhdytään kokoamaan ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. Tämä ilmeisesti vaatinee jonkinlaisen kokoelman synnyttämisen aiheesta yhdistykselle.

Ohjeistusta julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla sitä mukaa, kun sitä saadaan kehitettyä. Sähköinen muoto mahdollistaa myös sen, että jo julkaistua aineistoa voidaan myöhemmin täydentää ja korjata.

Hallitus haluaa, että opastuksen koontiin osallistuisivat ainakin kerhoiltoihin osaa ottavat kerholaiset.

Tavoiteaikataulua ei päätetty asettaa.

Muodollista taustaa

Voitaneen paikallispostihistoriallisen kokoelman tavoitteena pitää jonkin maantieteellisen alueen historian kokonaiskuvan esittämistä pureutumatta yksityiskohtiin.

FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV) jakaa postihistoriakokoelmat kolmeen alaluokkaan:
A. Postihistoriakokoelmat,
B. Markofilia- eli postileimakokoelmat ja
C. Historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat.

Nuo historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat tarkastelevat postihistoriaa laajemmalti sekä liike-elämän että yhteiskunnan vuorovaikutusta postijärjestelmän kanssa. Perinteiset postihistoriakokoelmat tarkastelevat yksinomaan postijärjestelmiä tai niiden osia. Nämä tutkielmat voivat sisältää liike-elämän ja yhteiskunnan postijärjestelmän käyttöön tuottamaa materiaalia. Ne voivat sisältää myös ei-filateelista materiaalia, jos se on aiheen käsittelyn kannalta tarpeen. Ei-filateelista materiaalia tulisi olla mukana vain siinä määrin, ettei se jätä varjoonsa filateelista materiaalia.

Paikallishistorioiden, pitäjänhistorioiden, kirjoittamisoppaat kehottavat keskittymään kehityksen kulkuun ja yhteiskunnallista rakennetta koskeviin asioihin ottamalla sopivasti valittu erikoisala tai yhteiskuntaelämän puoli kerrallaan käsiteltäväksi. Jos jokin seikka ei valaise pitäjäyhteisön oloja ja kehitystä, ei se myöskään kuulu pitäjän historian. Paikallishistorian kirjoittajan helposti uhkaavaa vaaraa, että paikallisen mielenkiinnon nimissä mukaan tulee yksityistapauksia niin runsaasti, ettei metsää näy puilta. Tuleekin juuri huolehtia varsinaisen juonen näkymisestä riittävän selvästi koko ajan.

Oppaat kuitenkin myös tähdentävät, että koska jokainen pitäjä on oma yhteisöllinen yksilönsä, pitäjän historian keskeinen ainesosa tulee aina rinnakkaisuuksien ja samankaltaisuuksien ohella osoittamaan riittävästi erilaisuuttakin muiden pitäjien historian rinnalla. Eli tyhjentävää luetteloa huomioitavista asioista ja siitä, miten kukin asia tulee käsitellä, ei ole annettavissa.

Postihistoriallisen kokoelman rakentamisen kannalta kokoelman käsittelemän ajanjakson alku tulee asettaa hetkeen, josta on tallella (ja käytännössä saatavissa) lähetyksiä. Voi olla perusteltua jättää kokoelman nimestä alkuvuosiluku pois, jos sitä ei saa kiinnitettyä johonkin selvää historialliseen käännekohtaan, jolloin kokoelman nimi muotoiltaisiin tyyliin ”Karjaan vuoteen 19xx”.

Asiat, kohteet ja lähteet

Seuraavassa on lueteltu asioina – karkean tason otsikoina – joita tällaisessa kokoelmassa voisi käsitellä (näkemys pohjautuu 28.4.2016 kerhoillassa kehitettyyn luetteloon). Se, missä järjestyksessä asiat seuraavassa esitetään, ei ole kannanotto siitä, mikä olisi asioiden paras keskinäinen esitysjärjestys.

Kohteet-kohdissa lueteltu esimerkkejä, millaisilla kohteilla asioita voisi esittää (pohjautuu 26.5.2016 kerhoillassa käytyyn ajatustenvaihtoon).

Lähdeteoksia lueteltaessa on keskitytty filateelisiin lähteisiin. Ei-filateelisten lähteiden osalta kuntien, mahdollisesti moniosaisten, historiikkien lisäksi on syytä noteerata läänitasoiset historiikit. Valtakunnallisia asioita käsittelevät teokset voivat olla myös hyödyksi: sotahistoriat, aatehistoriat (kuten osuustoiminta tai työväenliike), rautatiet jne.

1. ASUTUSHISTORIA JA POSTIPALVELUT

Postitoimipaikat ja paikalliset postiyhteydet syntyivät sinne, missä paikallinen asutus oli ja muodostui. Näin alueen asutushistoria esitetään postitoimipaikkojen ja paikallisten postiyhteyksien avulla. Tässä kartat ovat hyvänä hahmottamisapuna.

1.1. Varhaisfilateeliset postipalvelut (kruununposti, lukkarinposti)

Kohteet
– kruunun- ja lukkarinpostin lähetys

Lähteet
– Taitto: Postinkuljetusmuodot entisaikojen Suomessa teoksessa Hannula (toim., 2015): Suomen postihistoria kolmessa vartissa
– ? postin historia ?

1.2. Postipalvelujen kehitys – postitoimipaikat, pääpostileimat

Kohteet
– lähetykset, joilla postitoimipaikkojen leimauksia

Lähteet
– Kaarlo Hirvikoski & Kalle Vaarnas (1988): Suomen postitoimipaikat 1638-1985
– Gummesson, Ossa & Stenberg (1974): Suomen vanhimmat paikkakuntaleimat
– Olamo (1978): Suomen Postileimojen käsikirja II : Kaksirenkaiset postileimat 1873-1893
– Olamo & Arvelin (1991): Suomen postileimojen käsikirja III : Finland-leimat
– Finlandia 88 (1997): Suomen postileimojen käsikirja IV : Venäläisleimat
– Tuomas Piironen (1988): Suomen postileimojen käsikirja VIII : Viestilliset
– Heimo (1986): Suomen telaleimat
– Keräilijöiden toimesta on julkaistu lukuisia jotain tiettyjä alueita koskevia kirjoja ja pienpainanteita, joita kannattaa etsiä Postimuseon kirjastosta
– Toimipaikkojen historiikit (Postimuseon kokoelmista löytyy vuosipäivien yhteydessä laadittuja toimipaikkojen historiikkeja)

1.3. Postinkuljetusreitit, pääpostilinjat, postiyhteydet suurempiin keskuksiin

Kohteet
– postikartta

Lähteet
– ? postin historia ?

1.4. Maalaiskirjeenkanto

Kohteet
– maalaiskirjeenkantajaleimoilla (ns. numeroleimoilla) varustettuja lähetyksiä

Lähteet
– Matti Pesonen (2009): Maalaiskirjeenkantajien linjatiedot 1-1999
– Matti Pesonen (2009): Maalaiskirjeenkantajien linjatiedot 2000-3999
– Matti Pesonen (2009): Maalaiskirjeenkantajien linjatiedot 4000-6809
– ? postin historia ?

1.5. Rautatieposti

Kohteet
– postivaunuleimatut ja posteljoonileimatut lähetykset

Lähteet
– Lehmus & Helminen (2009): Postia junalla – Postileimat Suomen rautateillä 1870-1995
– ? postihin historia ?

1.6. Laivaposti

Kohteet
– laivalla todistettavasti kulkenut lähetys

Lähteet
– ? postihin historia ?
– Connell (1993): The Private Ship Letter Stamps of the World : Part 4, The Letter- and Parcel-Stamps of the Finnish Shipping-Companies

2. POIKKEUSAJAT

Venäjän hallinto on ahdistellut suomalaisia eri tavoin. Kutsuntoja on järjestetty joka kunnassa. Vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät valkokaarti, punakaarti ja vankileirit. Talvi- ja jatkosodan aikaa käsiteltäessä on paikallaan huomioida, että voimassa olleen sotaväen aluejärjestelmän mukaisesti kukin kunta muodosti oman komppanian, tai ainakin joukkueita. Kunnassa saattoi toimia suojeluskunta tai lottien yhdistys. Lisäksi kunnassa saattoi sijaita sotalaitoksen yksiköitä, edes hetkellisesti.

Kohteet
– Venäläisleimat joissa paikkakunta venäjän kielellä ja sitten joissa venäjänkieli on poistettu
– Sensuroidut lähetykset
– Kenttäpostilähetykset
– Paikkakunnalla mahdollisesti sijainneen kenttäpostikonttorin leima
– Joukko-osasto, joka on sijainnut paikkakunnalla, vaikka tilapäisesti

Lähteet
– Poutvaara (1973): Postia sortokaudelta; sortovuosien passiivinen vastarinta postin käytössä
– Quinby (2005): Postal Censoring in Finland 1914-1918, atk-tallenne
– Ahonius (1972): Suomen vapaussodan 1918 kenttäposti
– Kopsa (1991): Kenttäposti 1941-1945
– Kopsa (1996): Keräilijän kenttäposti

3. KIELIPOLITIIKKA

Tässä mielessä kunnan suomen- ja ruotsinkielisyys sekä tämän asetelman mahdolliset muutokset ajan saatossa.

Kohteet
– Kaksikielinen leima ja missä järjestyksessä leimassa ovat nuo erikieliset nimet

Lähteet
– Kaarlo Hirvikoski & Kalle Vaarnas (1988): Suomen postitoimipaikat 1638-1985

4. KUNTA PAIKALLISHISTORIASSA

Kunnan puitteissa hoidetaan paikallista itsehallintoa. Kunnilla on myös verotusoikeus.

Kohteet
– Vapaakirjeoikeudelliset lähetykset

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hakoniemi (1997): Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1

5. LIIKE-ELÄMÄ

Lienee niin, että jokaisessa pitäjässä on jotain kirjoitettavaa yritystoiminnasta. Ainakin on ollut kauppaliikkeitä, säätö- ja osuuspankki, meijeri jne. Jokaista liikettä ei tarvinne esitellä etenkään silloin, jos niitä on ollut vähinkin runsaammin. Riittää kunkin ammattikunnan käsittely esimerkein.

Kohteet
– Frankeerausleimat
– Liikekuoret ja -kortit
– Reijitteet
– Firmojen omat postinumerot

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hakoniemi (1997): Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1
– Olamo (1973) Rei’itetyt suomalaiset postimerkit lehdessä Suomen Postimerkkilehti N:o 1/1973

6. SIVISTYSTYÖ

Tarkastelun ansaitsee ainakin peruskoulutuksen antava kunnan kouluverkko. Kunnassa mahdollisesti sijainneet korkeammat oppilaitokset on myös hyvä huomioida. Kirjastot kuuluvat myös tähän kulttuurin kategoriaan.

Kohteet
– Frankeerausleimat
– Vapaakirjeoikeudelliset lähetykset

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hakoniemi (1997): Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1

7. TERVEYDENHUOLTO

Kohteet
– Vapaakirjeoikeudelliset lähetykset
– Terveydenhuoltoon liittyviä aineita ja tarvikkeita sisältäneet lähetykset

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat

8. KIRKKO, SEURAKUNTA

On hyvä pitää mielessä, että paikallishistoria kirjoitetaan seurakuntalaisten eli maallikkojen näkökulmasta.

Kohteet
– Frankeerausleimat
– Liikekuoria ja -kortteja vastaavat
– Vapaakirjeoikeudelliset lähetykset
– Kuulutukset

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hakoniemi (1997): Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1
– Taitto: Postinkuljetusmuodot entisaikojen Suomessa teoksessa Hannula (toim., 2015): Suomen postihistoria kolmessa vartissa

9. ESIVALTA

Kohteet
– Vapaakirjeoikeudelliset lähetykset

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat

10. LIIKENNE

Voi myös syntyä tarve käsittelyyn kuntaa laajemman alueen puitteissa. Esimerkiksi työmatkaliikenne on saattanut ylittää kunnan rajat.

Kohteet
– (Yksityis)pakettimerkit

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hirvikoski (2004): Maantieliikenteen pakettimerkit

11. SANOMALEHDET

Kohteet
– Kuten liike-elämän tapauksessa
– Painotuotekääre
– Lehti, joka varustettu postimerkillä

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hakoniemi (1997): Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1

12. POLIITTISET LIIKKEET

Suomen yleispoliittinen puoluejako saattoi heijastua kunnalliselämään (paikallisosastot jne.). Myös muunlainen poliittisluonteinen kytkeytyminen on syytä huomioida: maanviljelysseurat, pienviljelijäyhdistykset, osuustoimintaliike, urheiluelämä jne.

Kohteet
– Frankeerausleimat
– Materiaali, joka mainittu poikkeusaikojen kohdalla

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Hakoniemi (1997): Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1

13. MERKKIHENKILÖITÄ

Kohteet
– Erikoisleimat
– Merkkihenkilöiden lähettämät lähetykset

Lähteet
– Kunnan- ja pitäjänhistoriat
– Paikallislehtien vanhat vuosikerrat
– Piironen (1977): Leimaheraldiikkaa Suomessa : Itsenäisyytemme 60 vuotta 1200 kuvaleiman kertomana

Aiheen rajaaminen: alue ja ajanjakso

Kokoelman laatimista suunniteltaessa kannattaa pohtia alueellisia ja ajallisia rajoja.

Luonnollisia selkeitä alueellisia rajauksia ovat sellaiset, joissa rajat menevät kuntarajojen mukaan. Alueen tulee olla siinä mielessä mielekäs, ettei alueella toimineita postitoimipaikkoja ole ollut lukumäärällisesti kovin pientä määrää, koska tällöin — ellein kyse ole suuresta, keskeisestä postitoimipaikasta — postitoimipaikkojen muutoksista ei oletettavasti riitä kovinkaan paljon kerrottavaa. Jos alue koostuu useammasta kunnasta, niin kuntien tulee muodostaa yhtenäinen alue. Parhaimpia useamman kunnan muodostamia alueita ovat tietysti aluemuodostelmat, joilla on käytännössä ollut kanssakäymistä keskenään muodostaen esimerkiksi seutukunnan.

Havainnollistetaan asiaa käyttämällä esimerkkinä Karjaata. Karjaan maalaiskunta perustui 1200-luvulla. Karjaan kirkonkylästä tuli kauppala vuonna 1930 ja samalla Karjaan kauppala erosi Karjaan maalaiskunnasta. Karjaan maalaiskunta liittyi 1969 Karjaan kauppalaan. Vuonna 1977 Karjaa muuttui kauppalasta kaupungiksi ja samalla osa Snappertunasta liitettiin Karjaaseen (pääosan Snappertunasta liitettäessä Tammisaareen). Vuoden 2009 alusta Karjaa yhdistyi Pohjan ja Tammisaaren kanssa Raaseporin kaupungiksi. Ohessa on asiaa havainnollistava aikajana. Ohessa on myös edellä mainituista alueista karttapiirros, johon mustilla täplillä on osoitettu alueen kiinteiden postitoimipaikkojen sijainnit.

Pitäydyttäessä vain Karjaan kauppalan alueeseen käsittelyyn tulisi vain yksi postitoimipaikka. Kun mukaan otetaan myös Karjaan maalaiskunnan alue käsittelyyn tulevien toimipaikkojen määrä kasvaa jo neljään. Huomioitaessa näihin toimipaikkoihin liittyvät nimien ja valtuuksien muutokset, jotka on lueteltu oheisessa taulukossa, kokoelmassa esitettäviä asioita on jo varsin mukava määrä.

Snappertunasta Karjaaseen liitettävillä alueilla ei ole kokoelman kannalta varsinaista merkitystä, mutta jos nuokin alueet otettaisiin mukaan, niin kokoelman rajauksena voitaisiin todeta, että “alueellisesti tässä kokoelmassa Karjaalla tarkoitetaan sitä aluetta, jonka Karjaan kaupunki käsitti liittyessään osaksi Raaseporia”.

FAGERVIK – perustettu 1.11.1902 postipysäkkinä nimellä “Fagervik” – muuttui 1.3.1903 2. luokan postitoimitukseksi – nimi muuttui 21.1.1933 muotoon “Fagervik/Kaunislahti”; samalla toimipaikka muuttui postiasema I:ksi – nimi muuttui 1.1.1937 muotoon “Kaunislahti/Fagervik” – nimi muuttui 1.11.1956 muotoon “Kaunislahti/Grundsjö” – nimi muuttui 1.11.1958 muotoon “Grundsjö/Kaunislahti”KARJAA – perustettu 23.1.1751 postikonttorina nimellä “Karis” – muuttui 1.1.1874 1. luokan postitoimitukseksi – nimi muuttui 1.9.1925 muotoon “Karis/Karjaa”; samalla toimipaikka muuttui postitoimistoksi – muuttui 1.2.1942 postikonttoriksiMJÖLBOLLSTA – perustettu 1.3.1911 postipysäkkinä nimellä “Mjölbollstad” – nimi muuttui 1.9.1925 muotoon “Mjölbollsta” – nimi muuttui 1.12.1930 muotoon “Mjölbollsta/Meltola” – muuttui 1.2.1942 postiasema II:ksi – nimi muuttui 1.11.1963 muotoon “Mjölbolsta/Meltola” – lakkautettu 1.1.1970 MUSTIO – perustettu 1.2.1878 1. luokan postitoimituksena nimellä “Svartå” – nimi muuttui 1.9.1925 muotoon “Svartå/Mustio”; samalla toimipaikka muuttui postitoimistoksi – nimi muuttui 1.1.1937 muotoon “Mustio/Svartå” – nimi muuttui 1.1.1950 muotoon “Svartå/Mustio”

Karjaa + Karjaan maalaiskunta -alueen toimipaikat

Toimivia ajallisia rajoja ovat yleiset postihistorialliset tapahtumat ja alueen historian keskeiset tapahtumat. Esimerkkinä yleisistä postihistoriallisista tapahtumista voidaan mainita Suomen itsenäistyminen tai vuoden 1963 rahanuudistus. Alueen historiaan liittyvä keskeinen tapahtumasta on esimerkiksi kunnan itsenäisen olemassa olon lakkaaminen kunnan yhdistyessä toiseen kuntaan.

Edellä kuvattu ajallisen rajauksen pohdinta liittyy varsinaisesti siihen, mihin ajanhetkeen kokoelman käsittelyn päättää. Alkamisajankohtaa ei samalla tavalla tarvitse pohtia. Kokoelman ajallinen alku pyritään tyypillisesti viemään niin varhaisiin aihoihin kuin suinkin kohtuudella mahdollista. Jos ajanjakson alkamista haluaa täsmällisesti rajoittaa, niin toimivia alkamisajankohtia olisivat hetki, jolloin ensimmäinen leima alueella otettiin käyttöön, Suomen itsenäistyminen tai kunnan perustaminen.

Tarkastellen edellä olevaa taulukkoa Karjaa + Karjaan maalaiskunta -alueen toimipaikoista, niin liki kaikki perustamiset ja muutokset ajoittuvat aikaan ennen rahanuudistusta. Toisaalta muuhun kuin postitoimeen liittyvien asioiden, kuten liike-elämän, laajemmaksi esittelemiseksi käsiteltävän ajanjakson päättäminen vastaja hetkeen, jolloin Raaseporiksi yhdistyminen tapahtui, voisi olla hyvinkin perusteltu.

Kokoelman luonnostelua

Käyttäen esimerkkinä Karjaata, rajattuna kuten edellä havainnollistettu, on lähdetty hankkimaan kohteita ja hahmottelemaan kokoelmasivuja. Näihin pääsee tästä linkistä.